Tervetuloa todellisuuteeni

Tervetuloa todellisuuteeni,

katso minne astut. Lattialtani voit löytää kaninkolon, kastella jalkasi jääkylmään Atlanttiin tai kompastua Hiidenpataan. Ei kannata nojata seinään, se voi sortua tai kasvaa kiinni sinuun. Älä mene vaatekomerooni tai et löydä enää takaisin. Pihametsäänikin kannattaa varoa, kentaurit eivät pidä tunkeilijoista. Keittiöni jätä rauhaan, näky saattaa järkyttää. Lampea en suosittele, merenneidot, kalmari, vedenväki ja jääpalat tuskin houkuttavat. Pysy tarkasti pääkäytävällä ettet eksy. Tämä linna kun on niin kovin iso. Jos tylsyys iskee, koeta toki pihan labyrinttia.

Huomenna illalla lähdemme McGeen kanssa Muumilaaksoon, joten jäät hetkeksi kaksin Kippari-Kallen kanssa. Olga ja Hajuherne leikkivät Puhin kanssa leikkimökissä, voit mennä mukaan tai katsella Tittelityyn ja Tittelituun esitystä. Pekka ja Monni kaipaavat ruokaa, äläkä anna Pillille ja Pullalle kermaa, he sekoavat siitä.

Sepä kävi esittelystä!

Toivon ettei tämä järkytä sinua, onhan tämä aika uutta. Tulet kyllä tottumaan ja pitämään. Kannattaa liikkua tanssien kolmoskäytävällä, yhdellä kyntteliköistä on vähän erikoinen Aspergerin syndrooma. Tanssiminen rauhoittaa sen mieltä. Voit toki myös laulaa, niin henkilökuntani tekee. Rohkelikkotorniinkaan ei muuten ole asiaa, Neville, Harry, Ron, Seamus, Dean ja Hermione asuvat siellä. Tyrmissä Goyle, Draco, Zabini, Nott, Blustrode ja Greengrassit, eikä Severus pidä vierailijoista. Naapurihuoneessasi asuvat Fred ja George, he ramppaavat kaupassaan niin usein, että heitä hätinä näkee.

Ja kirjastossa ei kannata mennä kiellettyjen osastolle.

Ne saattavat purra.

Nojailen aitaan

Hei sinä,
sinä niin.

Mitä olet mieltä, onko elämässä mitään järkeä? Ei tarvitse päättää nyt heti, kyllä minä selviän. Lähinnä tyhjiä toimittelen, tähän aitaan nojailen ja sinua katselen. Tohtorinviittani heiluu tuulessa, samaan tahtiin kuin kaura kumartaa. Varjoni kuikuilee ylitseni, ylitsesi. Pidän siitä miten sinä hymyilet. Olet vähän kuin tuo auringonsini taivaalla pääsi yläpuolella. Tai tuo ruosteinen vanha penkki, jolla istut tienreunassa potkiskellen hiekkaa. Mikä maalaismaisema, sinä istumassa ruostuneella penkillä kuivan hiekkatien reunassa. Maalaisin taulun jos osaisin. Sinä varmaan osaat, ainakin epäilen niin. Minä en osaa kuin laulaa ja tanssia, kirjoitankin hätinä vain. Aku Ankan taskukirja makaa ojassa, joltain lapselta kait pudonnut. Nostaisit sen ylös, sillä rakastathan auttaa ketä tahansa.

Heiluttelet jalkojasi, mokomakin kärsimättömyys. En tiedä ketä odotat, minuun et kuitenkaan katso. Olisin tässä hyvää juttuseuraa, mutta ei sitten jos ei kelpaa. Tyytyväisyys tilanteeseen onkin yliarvostettua. Olen hieman katkera, jos et ole huomannut. (Höm höm, Dolores hyvä otatko pastillin?)

Kolmatta päivää istut siinä ja heiluttelet jalkojasi. Ja kolmatta päivää minä toljotan sinua. Olisi kiva välillä vähän vaihtaa tilannetta. Jos vaikka istuisit ojan pientareella maassa, aitaan nojaten. Voisit vuorostasi toljottaa minua, se voisi olla mukavaa. Heiluttelisin jalkojani ja tähyilisin kaurapeltoa.

Ei minua tarvitse kuunnella, se oli vain ehdotus, ystävä hyvä. Tai ystävä ja ystävä, emmehän me ole edes jutelleet.

Terveisin minä,

minä vain.

Puhumattoman puhe

(Symppaan kovasti tätä Klamydian biisiä. Se tuntuu niin tutulta. Siksi se tuntuu sopivalta myös tämän puheen taustalle, ainakin omasta mielestäni)

Nyt kun on lukio virallisesti ohi ja lakki päähän painettu, niin voi ehkä kuitenkin suoda muutamia ajatuksia lukion suuntaan.

Seinäjoen lukio.

Neljä vuotta.

2011-2015

Näihin neljään vuoteen mahtuu paljon. Paljon enemmän kuin niihin kolmeen, joiden aikana oli alun perin ajatus valmistua. Onneksi en valmistunut. Niin paljon on tapahtunut pelkästään tänä vuonna.

Lukion neljännellä Elli, Sara, Katariina, Katri, Rebecca, Nuppu, Roosa, Ada, Jenniina, Nea, Siiri, Juliana, Silja, Jenny, Karita, Terhi, Petra.

Lukion neljännellä sain nauraa AB-aulassa niin lujaa, että käytävän varrella olevissa luokissakin kuultiin.

Lukion neljännellä perustin hetkellisesti yrityksen.

Lukion neljännellä pääsin näyttelemään kaupunginteatterin näyttämölle.

Lukion neljännellä sain tutustua ihmisiin joiden en olisi uskonut pitävän minusta.

Toisaalta, myös aikaisempina vuosina tapahtui paljon.

Lukion ensimmäisellä otin ensimmäiset teatteri-ilmaisun kurssit.

Lukion ensimmäisellä tutustuin heti ensimmäisellä tunnilla ensimmäisen kerran.

Lukion ensimmäisellä tutustuin moneen muuhunkin.

Lukion ensimmäisellä Johanna auttoi minut ulos.

Lukion ensimmäisellä Sinikka, Ida.

Lukion toisella Elli, Casper, Frans, Jonna, Jenni, Tuippe, Miiro, Elina, Aleksi, Taru, Solja, Olga, Maija, Vilma, Renée, Shailley, Alex, Helmiina, Cody, Alex, Santeri, Petteri, Maija, Roosa, Santtu.

Lukion toisella oli Kuvia ja Harhakuvia ja lausuin runoja.

Lukion toisella oli ensimmäinen teatterin lukiodiplomi.

Lukion toisella matkustin ensimmäistä kertaa lentokoneella, Kanadaan.

Lukion toisella ohjelmoin robotille liikkeitä.

Lukion toisella oli kirjasto.

Lukion kolmannella oli vakiopöytä.

Lukion kolmannella oli Eko-Hamlet.

Lukion kolmannella Tiia, Piia, Sara, Michele, Kristian, Mirella, Jenna, Jussi, Kaisa, Markus, Riina, Elli, Roosa.

Hauskat hetket, hillitsemättömät naurukohtaukset, paniikkikohtaukset ja ahdistavat liikuntatunnit. Kaikki mahtuvat näihin. Onneksi sain taitavat ja asiansa osaavat liikunnanopettajat, joiden ansiosta saatoin suorittaa kyseiset kurssit loppuun. Inhoni kyseistä ainetta kohtaan ei kadonnut ja niin kauan kuin vain voin välttää ryhmäliikuntaa, vältän sitä. Ilman Jarnoa ja Jaanaa en olisi kuitenkaan saanut eilen lukion päättötodistusta. Kiitos.

Omassa henkisessä kasvussani seinäruususta seinägladiolukseksi teatteri-ilmaisu on ollut avainosassa. Useampaan kertaan käydyt peruskurssit, kaksi diplomia ja omalle sisäiselle lapselle hyväksynnänsaanti ovat tuoneet niin paljon valoa synkkään komeroon henkisten portaiden alla. Kiitos Johanna ja Eikku, meidän pienensuuren päiväkotiteatteriprojektimme ohjaaja, olette tehneet korvaamattomia.

Olen kaikkien näiden kurssien aikana saanut tutustua myös mahtaviin opettajiin, joista osa on ryöminyt salakavalasti lähelle sydäntä. Olen nähnyt läheltä niitä ihanneopettajia, joista jotkut muut saavat vain lukea. Olen saanut tutustua ihmisiin, jotka koepapereidemme lisäksi huolehtivat sydämistämme. Opettajan työ on aliarvostettu, eikä monikaan ymmärrä sen rankkuutta. Ehkä siksi osa opettajista haluaa pysyä henkisesti kauempana oppilaista. Nyt olen tutustunut opettajiin, jotka vain lisäävät työnsä rankkuutta ja auttavat apua tarvitsevia muutenkin kuin luokassa.

Näiden neljän vuoden jälkeen voin kehua Seinäjoen lukiota.

Apua tarvitseva saa sitä, jos vain osaa kysyä. Kukaan ei tunge nenäänsä asioihisi töykeän röyhkeästi. Sinua auttavat ihmiset eivät kerro asioitasi eteenpäin, jos sanot ettet sitä tahdo. Oli ihanaa, kun viimeinkin olin koulussa, jonka terveydenhoitaja otti minut vakavasti. Kiitos, Anne, niistä lukuisista kerroista kun olen jos johonkin vaivaan apua kaivannut ja olet auttanut ja uskonut. Kertaakaan en ole joutunut lähtemään siksi, että minua ei uskottu.

Haluan myös kiittää laitoshuoltajia, joiden kanssa vietin aikaisia aamujani. Oli mukava jutella heille ja olen myös kiitollinen, että he jaksoivat ja jaksavat siivota epäsiistien lukiolaisten jäljet. Kyllä, joinain päivinä myös minä kuuluin niihin epäsiisteihin lukiolaisiin.

Kyllä.

Suosittelen Seinäjoen lukiota.

Kiitos näistä vuosista.

♥