keskiviikkona, kesäkuuta 28

Elämä on pitkä puutelista, se silloin tällöin täyttyy suudelmista.

Musiikki soi hiljaa pimeässä huoneessa. Kohdistan katseeni pimeyteen, en ole varma onko kattoa ollenkaan. En ole varma istunko, makaanko vai seisonko. Pimeässä kaikki on outoa ja uutta. Se on myös sanana outo, mitä enemmän toistan sitä sitä teennäisemmältä se kuulostaa. Ajatukseni harhailevat ja mieleni ei ole lainkaan läsnä. Missä se on?

Mihin se lähti sijoittaen tyhjyyden paikalleen? Kaikki on sumua, sumussa on helppo kulkea. Minua ei voi jäljittää, kun en jätä jälkiä. Mielettömyyteni ei kuluta tämän elämän kapasiteettia. Ehkä sen pitäisi, ei sillä kuitenkaan ole mitään väliä. Olisi niin paljon helpompaa vain antautua virran vietäväksi. Elämänvirran, joka pitää kaikkia elämän lankoja vetisissä virroissaan.

Musiikki kaikuu tyhjän mieleni mielettömiin syvyyksiin.

En pelkää pimeää.

tiistaina, kesäkuuta 20

Miksi hänkin on täällä?
Miksei hän jätä minua
kuin kaikki aikaisemmin?

Hetki
Toinen
Kolmas

Kiirehdin
Kyllä hän lähti

Aivan kuten kaikki muutkin

keskiviikkona, kesäkuuta 14

Rakkaus

Rakkaus kulki mustelmina iholla
loi polkuja
teitä
Teki vyön
joka kiersi ympäri
Oli viivoina
vyön jälkinä
Rakkaus joka kaiken vannoo

perjantaina, kesäkuuta 9

Pimeys

Pimeys voi halutessaan nielaista kaiken.

Sitä ei uskoisi.

sunnuntaina, kesäkuuta 4

Lähtö


Lähtö

Jos elämä olisi helppoa,
ei tarvitsisi koskaan lähteä
Jättää tyhjyyttä taakse
ja pakata muistoja
Viimeinen silmäys on se vaikein
Se, joka saa laskemaan laukun maahan
ja sanomaan:
"Minä jään"