tiistaina, huhtikuuta 15

07.01.2014

Roiskeläppäpizzan maku on se sama mitä aina, muovia tomaattimurskalla 
täytteenä sielusi rippeet. Sieluton gourmet on opiskelijan halpa pelastus, 
kun tykkää ja tökkää niin voi saada jotain hyvää.

Kummallista juustoa, ei 
kannata ajatella.

Jauhelihakin varmaan jotain muuta kuin sikanautaa.

Hyi.

Appelsiinimehussa ui EU direktiiveineen ja maistuu sokeri. Täysmehua 
ja silti makeaa.

Kaipaan vettä, mutta tässä taloudessa se maistuu raudalta 
joka hapettui talvisodassa.

Täytyy odottaa, että koulusta saa vettä, jonka 
kloriittimäärä on alhaisempi kuin kotona. Parempaa vettä saa vain 
Ylistarosta, mutta sinne palaaminen ei ole vaivan arvoista.

Jälkimaku 
aiheuttaa pillimehuefektin, appelsiinin maku täyttää kurkun tarpeettomalla 
limalla.

Tämä tukehtumisen läheisyys on ihan kamalaa.

2 kommenttia:

  1. Ihania tekstejä. Oon lukenu sun blogia koko yön. Tääkin on niin hieno.

    Terveisin tyyppi, jonka valkkarin lopun joit Vauhtiajoilla ja joka muistelee lämmöllä viime kesän tanskupäiviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia♥!

      Terveisin tyyppi, joka muistelee lämmöllä kaikkia meidän yhteisiä juttuja.

      Poista

Heitä kommentti!